Konesaumakatto on paljon muutakin kuin peltinen kate. Varsinaisen konesaumatun vesikatteen lisäksi katto tarvitsee huolella ja ammattitaidolla asennetut alusrakenteet. Katteen ja alusrakenteiden yhteispelin tärkein tehtävä on jo pitkään ollut riittävän tuuletuksen mahdollistaminen. Lisäksi alusrakenteet varmistavat, että peltinen vesikate pysyy tukevana ja vesitiiviinä. Nykypäivänä laadukkaat konesaumakatot ovat niin yksityisten kuluttajien kuin julkisten toimijoidenkin saatavilla, mutta näin ei suinkaan ole aina ollut.
Vuosisatoja kehittynyt peltikatto
Peltisiä kattoja on tehty jo satoja vuosia. Alun perin ne olivat vain varakkaiden rakennusarsenaalissa: esimerkiksi Suomen ensimmäinen peltikaton pilkahdus nähtiin Turun linnassa 1500-luvulla. Peltikatto kimmelsi siis lähinnä luksuslukaalien, teollisuuden tehtaiden tai julkisten kohteiden päällä. Tästä syystä Pläkkipellinkin ensimmäinen iso urakka kohdistui Nesteen Naantalin jalostamon hallintorakennukseen vuonna 1986.
Vuosien vieriessä saumakattoja tehtiin enemmän ja enemmän myös yksityisille kuluttajille. 90-luvun laman aikaan lähes kaikki rakentaminen kuitenkin pysähtyi. Tällöin Pläkkipelti ryhtyi vaihtamaan vanhojen rintamamiestalojen tiilikattoja kevyempiin ja kestävämpiin peltikattoihin. Pläkkipellin historiasta löydät lisää konesaumattua knoppitietoa peltiseppien tähänastisesta taipaleesta.
Asiakaskunnan lisäksi myös alusrakenteiden rakennuskäytänteet ovat muuttuneen auringonkiertojen aikana. Vanhoissa rakennuksissa yleinen, suhteellisen suuri avonainen yläpohja piti huolen tuuletuksesta, jolloin lämpötilaerojen takia muodostuva kosteus ei päässyt vahingoittamaan alusrakenteita.
Tasaiset katot ja aluskatteet yleistyivät 70-luvulla, ja tällöin eristeet asetettiin vesikatteen suuntaisesti. Tästä syntyi tuuletusongelmia eristeen ja katteen väliin. Seuraavalla vuosikymmenellä yleistyi puolestaan ullakkorakentaminen. Konesaumakattokin oli jo keksitty, mutta sen alle ei tällöin vaadittu aluskatetta. Tästä menettelystä juontuu haasteita, joiden kanssa painiskellaan vielä tänäkin päivänä.
Nykypäivän nikseillä syntyy kiistatta laadukkain
Tänä päivänä alusrakenteiden suunnittelu on tarkoin säädeltyä. Suunnittelun pohjana käytetään rakennuslakia, ja siihen liittyviä erilaisia ohjeita ja määräyksiä. Näitä ovat muun muassa RT-Kortisto, RIL, RYL ja Suomen rakentamismääräyskokoelma.
Konesaumatun peltikatteen alle suositellaan aina aluskatetta, vaikka peltinen konesaumakate on itsessään vedenpitävä Suomen normaaleissa olosuhteissa. Kosteusongelmien minimoimisessa on tärkeää huomioida vesikatteen, aluskatteen, alusrakenteiden ja eristeen muodostama kokonaisuus, jotta tuuletus toimii tarvittavan tehokkaasti.
Tämänhetkisen rakentamisen ehdottomasti paras ratkaisu konesaumakaton alusrakenteeksi on umpilaudoitus, jonka päälle asennetaan AKK1-luokan bitumialuskate (Kerabitin 700UB on esimerkiksi tällainen). Aluskatteen päälle asennetaan konesaumattu vesikate. Tuuletus on tällöin umpilaudoituksen alla, koska peltisen katteen ja aluskatteen väliin ei jää ilmaa, joka mahdollistaisi kosteuden kertymisen. Tuuletus toimii siis painovoimaisesti alaräystäältä harjalle. Alaräystäällä tulee olla tuuletusrako, ja ilma poistuu katon harjalta joko alipaineventtiilein tai rakennuksen päädystä mahdollisuuksien mukaan.
Laadukkaan kattorakentamisen taidon säilyttäminen vaatii jatkuvaa tiedonsiirtoa uudemmille sukupolville. Peltisepän virallinen ammattitutkinto ja oppikirja saivat hyväksynnän vasta 2000-luvulla, joten ammatin säilyminen ei ole ollut aivan itsestäänselvyys. Onneksi tänä päivänä uusi sukupolvi ottaa jo tiukoin ottein kiinni kattopeltilevyyn, joten konesaumattu kattopelti saa kiiltää jatkossakin.