Kädet hikoilevat oikeussalin ovien edessä. Solmio kiristää. Stressi on alkanut näkyä ruokahaluttomuutena ja viikkojen univaikeuksina. Rakennusurakan piti olla helppo siirtymävaihe tulevaisuuden toimitiloihin, mutta nyt epäselvyyksiä selvitellään jo hovioikeudessa. Ainoastaan siksi, että hommiin ryhdyttiin kostean saunaillan päätteeksi tehdyn suullisen sopimuksen pohjalta.
Entäpä jos kaikki tämä olisikin vältetty selkeillä kirjallisilla sopimuksilla, jotka ovat sopimusehtojen mukaiset?
Useimmat rakennusalaan liittyvät riitatilanteet johtuvat erimielisyydestä siitä, mitä on sovittu ja mihin hintaan. Kirjallinen sopimus on voinut jäädä kokonaan tekemättä, tai sitten kiireessä on kyhätty jokin epämääräinen jargonruno. On myös mahdollista, että urakan aluksi paperit olivat järjestyksessä, mutta matkan varrella sovituista lisä- tai muutostöistä ei jäänyt mustaa valkoiselle.
Rakennustöiden kaupantekotilanteissa kirjallisten dokumenttien pitkällinen pläräys saattaa toki vaikuttaa molemmista osapuolista turhauttavalta ja pitkäveteiseltä. Potentiaalinen ostaja voi pelätä antavansa itsestään ynseän pilkunviilaajan vaikutelman, jos haluaa lukea jokaisen lauseen kahteen kertaan. Myyntityötä tekevä puolestaan voi ajatella, että monimutkaisen sopimustermistön selittäminen antaa välittömän nuijanukutuksen innokkaimmallekin urakkaintoilijalle.
Vaivannäkö on kuitenkin sen arvoista. Yksi syy löytyy lain kovasta kirjaimesta.
Reiluuden takaamista niin kuluttajalle kuin elinkeinonharjoittajillekin
Suomessa erilaisia rakennus- ja korjausurakoita koskevat yleiset sopimusehdot ja kuluttajasopimusehdot. Nämä ehdot ovat yleispäteviä remontti- ja rakennusalalla, ja niiden tarkoitus on taata kirjallisten sopimusten reiluus ja asianmukaisuus. Sopimusehdot ovat jaoteltavissa kuluttajan ja urakoitsijan välisiin sopimusehtoihin, ja elinkeinonharjoittajien välisiin sopimusehtoihin.
Tavallista tallaajaa koskettavat ensikädessä REYS ja RYS -sopimusehdot, jotka ovat kuluttaja-asiamiehen tarkastamia ja hyväksymiä. Näitä sopimusehtoja toteutetaan sen mukaan, miten suuri urakan arvonlisäverollinen kokonaisarvo on. REYS- sopimusehtoja sovelletaan, kun urakan arvo on yhteensä alle 10 000 euroa ja RYS-sopimusehtoja sitä arvokkaampiin projekteihin. Yksityisten tahojen rakennusprojekteissa sovelletaan näiden ehtojen lisäksi luonnollisesti myös kuluttajansuojalakia.
Elinkeinonharjoittajien – eli kansankielisemmin yritysten – välillä sovelletaan puolestaan YSE-sopimusehtoja. Näissä kuluttajansuojasäännöksiä ei ole otettu huomioon, ja ehdot soveltuvat sellaisinaan myös sivu- ja aliurakoihin. Kun näitä sopimusehtoja päätetään tilaajan ja urakoitsijan yhteisymmärryksessä noudattaa, tulee ne liittää urakka-asiakirjoihin.
Erilaisia sopimiseen liittyviä tiedostoja on saatavilla esimerkiksi täältä.
Varmista kuitenkin maalais- tai kaupunkilaisjärjellä
Rakennusurakassa ei halkaista atomeita eikä laskeuduta Venukseen. Usein maltillisella järjenkäytöllä saa jo hyvän käsityksen siitä, onko kaikista tärkeistä asioista sovittu. Varmuuden vuoksi Pläkkipelti kuitenkin tarjoaa konesaumakaton kestävän muistilistan asioista, joista sopimuksessa pitää minimissään sopia.
Muistilista urakkasopimiseen:
- Urakan kokonaishinta
- Ketkä ovat vastuuhenkilöt ja miten vastuu on jaettu
- Yksilöity selonteko urakan sisällöistä
- Maksuehto
- Millä periaatteella muutos- ja lisätyöt laskutetaan
- Urakan aikataulu
- Takuu (sekä tuote että asennus, lue tarkemmin täältä)
- Urakan viivästysseuraamukset ja niiden ehdot
- Tekniset asiakirjat: urakkaan liittyvät erilaiset suunnitelmat, ohjeet ja määräykset
- Kaupalliset asiakirjat: noudatettavat sopimusehdot, tarjouspyynnöt ja tarjoukset
Pläkkipelti toivottaa sisua sopimiseen!